sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Hyllypäivä

Ei mitään kaunista katsottavaa ;)

Välitön palaute itselle radan jälkeen :D Tämän takia videomatskua olisi aina kiva saada..
Sellainen päivä sitten taas! Fiilis oli aamusta ihan hyvä, mutta jotenkin se hermoilu vaan hiipi mieleen, kun näin ekan radan profiilin. Aloin liikaa miettimään, mitä me ei osata (vielä). Se sama moodi jatkui koko päivän, en vaan saanut enää hyvää tsemppiä päälle. Mietin liikaa, en osannut päättää, sekoilin, hermoilin..  Radat oli kyllä hankalia ja niissä oli vaikeita kulmia ja ansoja. Mutta silti, miksi annoin itseni mennä tuollaiseen mielentilaan?

Ekalla radalla tuli heti 2 ja 3 hyppyjen rimat alas, liekö erilainen pohja yllättänyt (nämä oli ekat kisat keinonurmella). Puomille hyvä kontakti ja vältettiin tyrkyllä ollut putken väärä pää. Seuraavan hypyn ohjasin huonosti ja siitä kielto. Sitten hyvää rataa melkein loppuun asti, kunnes lopussa mulla pieni unohdus ja ehti kiertää vikan hypyn ja hyppäämään sen väärään suuntaan. HYL.

Tokalla radalla menin renkaan taakse (josta jatkettiin 90 asteen kulmassa hypylle) kutsumaan ja törmättiin, kosketusvirhe. Sen jälkeen ihan hyvää menoa, kunnes keppien jälkeen kontakti hetkeksi katosi ja Ryti hyppäsi väärän hypyn. HYL. Kontaktit tässäkin hyvät ja kepit haki hyvin, ja osasi putki-A-erottelun. Rimat pysyivät ylhäällä.

Tässä välissä ajattelin tyhjätä maitobaarin, mutta yksi osa pumpusta olikin jäänyt kotiin. Great. Yritihän minä siellä takapenkillä käsin lypsää, mutta olin niin hermona, ettei se onnistunut. Sori vaan, jos joku näki ja järkyttyi.. :D Jokainen imettänyt tietää, miten tuskaista täysin tissien kanssa oleminen on, saati juokseminen.. ja ajattelu! Eli hyppäristä ei sitten paljon muistikuvia olekaan ja se HYL meni kyllä niin tunteisiin, että näin normaalissa mielentilassa jo vähän naurattaa. :D

Joka radalla (kai sillä kolmannellakin?) oli siis jotain hyvää, mihin saattoi olla tyytyväinen. Kumpa ne vaan joskus saisi samalle radalle. Aina jotain! Ja nyt kun asiaa kelaan, niin minä olin kaikilla radoilla alussa myöhässä, tai siis tönötin paikallani ja lähdin liikkeelle vasta kun koira oli jo kohdalla. Ehkä en osannut varautua mitä vauhtia Ryti sieltä ryntää. Vaikka oishan sen voinut ennakoida. No, oppia ikä kaikki!

"Hylkäykset johtavat ennen pitkää suuriin voittoihin, sillä ne suuntaavat koirakon harjoittelua ja kannustavat työn tekemiseen" - Salme Mujunen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti